MATKARAPORTTI, MIKKELI 5. -6.11.2017 á la Kasvua Ruokaprovinssista –hanke
Matkan tarkoituksena oli tutustua eteläsavolaisiin, persoonallisiin lähiruoka- ja ruokamatkailukohteisiin. Saimaan alueella toimii yritysten yhteinen markkinointiverkosto, Saimaan Charmantit. Verkostossa on mukana mm. persoonallisia majoituskohteita, käsintehtyä lähiruokaa, tyylikkäitä ravintoloita ja putiikkeja. Vierailukohteistamme Saimaan Charmantteihin kuuluvat Tertin kartano, TeaHouse of Wehmais, Kenkävero ja Bistro Vilée. Saimaan alueella on myös oma alueellinen alkuperä- ja laatumerkki, D.O. Saimaa.
Tertin kartano on vanha ja perinteikäs sukukartano, jossa on kansainvälisen tason keittiö, kodikas hotelli (5-6 huonetta) ja omia tuotemerkkejä. Lisäksi kartanolla on 30 hehtaaria peltoa ja 250 
hehtaaria metsää. Ruokalista rakentuu sesongin ja lähiruoan ympärille. Kartanossa on reilu 100 vieraspaikkaa ja kahvila-herkkupuodissa noin 30. Kahvila on auki joka päivä, kartano avataan tilauksesta tai tiettyinä sesonkeina. Kahvila-herkkupuodissa myydään kartanon omia ruokatuotteita ja sisustustavaroita. Kesällä henkilökuntaa on 40 ja talvella 10-20 henkilöä. Vuodessa vieraita käy noin 40 000. Majoitus ja ravintolatoiminta on aloitettu 1970-luvun lopulla ja sitä on pikkuhiljaa kehitetty tähän pisteeseen.
Peltoja viljellään ja metsät on siirretty luomuun. Metsiä hyödynnetään sienestyksen, marjastuksen ja metsätalouden lisäksi myös järjestettyihin jahteihin. Pihapiirissä on ruusupuutarha ja kasvimaa, jossa kasvatetaan yrttejä ja kasviksia oman keittiön tarpeisiin. Lisäksi käytetään runsaasti riistaa ja kalastetaan pöytään kalaa. Raaka-aineita ostetaan myös lähialueen tiloilta. Tertissä myydään vain oman tuotemerkin tuotteita ja brändi on loppuun asti mietitty. Omaa tuotantoa jatkojalostetaan ja valmistus ostetaan alihankintana lähialueen yrityksiltä. Tuotekehitys on käynnissä koko ajan. Tertin visio ja strategia on mietitty tarkasti ja niiden mukaan toimitaan. Maailmalta haetaan ideoita vierailemalla saman tyylisissä paikoissa.
TeaHouse of Wehmais. Wehmaan kartano on ollut aikoinaan Ruotsin kuninkaan ratsutila. TeaHouse of Wehmais on perustettu seitsemän vuotta sitten. Vanhaan tallirakennukseen on remontoitu laadukas lähituotteita ja teetä myyvä sisustuskahvila Deli&Ceco ja tilat teen maisteluun. Tallin vintillä on kokous- ja juhlatilat. Valikoimassa on paikallisia ruokatuotteita, luomua sekä sisustustuotteita, joita ei löydä muualta Suomesta. Henkilökuntaa on alle 5 hlö. Yrittäjä, Anna, opiskelee Suomen ensimmäiseksi tee-sommelieriksi ja on selvästi hyvin innostunut työstään. Hän kertoi, että heidän perheessään on aina suunnattu katse tulevaisuuteen ja uskallettu tehdä asioita uudella tavalla. Leivottavat tuotteet valmistetaan itse ja lähialueen tuottajien kanssa tehdään mahdollisimman paljon yhteistyötä. Myös luomutuotteita käytetään paljon.
Wehmaan kartanolla on satapäinen luomumaitokarja ja metsää. Navettarakennus näyttää ulkoa päin alkuperäiseltä kivinavetalta ja sijaitsee pihapiirissä. Lisäksi sama perhe omistaa toisaalla Suomen suurimman vuohitilan. Molempien tuotanto myydään Juustoportille.
Osallistuimme ohjattuun teemaisteluun, joka on ainutlaatuista Suomessa. Puitteet on pyritty saamaan tunnelmaltaan Bedfordin herttuattaren, Annan aikaiseksi. Seinillä on ruusutapetit ja tee haudutetaan kauniissa kannuissa. Jokaisen teen ominaisuuksia halutaan korostaa, siksi haudutuslämpötilat ja ajat eroavat. Esimerkiksi valkoista teetä haudutetaan 80°C, 5min, kun taas oolong haudutetaan 90°C, 3min. Yrittäjä kertoi paljon teetietoutta maistelun ja haudutuksen lomassa.
Pöytiin oli katettu kaksinkertainen lasi, ruokalusikka, jälkiruokahaarukka ja lautanen. Lautasella oli pienet palat salaattia, voideltua paahtoleipää, graavilohta, suklaata, basilika ja valkohomejuustoa. Maistelussa käydään läpi kuusi eri teelaatua, eli kaikki olemassa olevat teelaadut. Valkoinen tee, kaksi eri vihreää teetä, keltainen, oolong ja musta tee. Kukin teelaatu käytiin läpi kokonaisuudessaan ennen seuraavaa laatua ja huomiot kirjattiin ylös 
keskustellen. 1. Haistele, nenä kuppiin. 2. ryystä lusikalla. 3. Syö makupala. 4. Maista uudelleen. Teemaistelussa tarkastellaan teen ominaisuuksia seuraavasti:
Kuivat teelehdet tuoksuvat ja näyttävät erilaiselta kuin haudutetut. Eri teelaatujen värit vaihtelevat melko paljon. Tuoksuja, joita havaittiin ovat esimerkiksi kala, kukkainen, koivunlehti. Aika yllättäviä aistihavaintoja, kun kyseessä on kuitenkin tee. Aistihavaintoihin vaikuttaa jokaisen yksilölliset ruokailutottumukset ja maistellut maut. Jos ei ole ikinä haistanut koivunlehteä, ei sellaista hajua erota myöskään teestä. Pienet ruokapalat oli suunniteltu niin, että ne korostavat teen tai ruoan makua. Esimerkiksi valkoisen teen kanssa nautittu salaatinlehden pala korostaa teen pehmeää makua. Teenmaistelu on hieno ohjelmanumero ja todella rentouttava. Yrittäjä oli selvästi paneutunut aiheeseen ja osasi kertoa asioita sopivalla tahdilla. Loppuun asti mietitty kokonaisuus sopii vaativankin ruokamatkailijan ohjelmanumeroksi.
Kenkävero on restauroitu, Suomen suurin ja kaunein pappilan päärakennus ja tunnelmallinen pappilamiljöö. Sen toiminnasta vastaa Taito Itä-Suomi ry. Kenkävero on auki joka päivä tarjoten lounas ja kahvilapalveluita. Se on myös suosittu kokous- ja juhlapaikka. Lähi- ja sesongin tuotteita käytetään omassa keittiössä ja leipomossa leivotaan leivonnaisia, jotka myydään omassa myymälässä. Kenkäverossa yhdistyvät laadukas lähiruoka ja kaunis miljöö, joka on sisustettu yhdistellen vanhaa, uutta ja vähän erilaista, sillä toimintaa pyörittää käsityöt osaava taho. Oman yrttitarhan ja puutarhan raaka-aineet hyödynnetään keittiössä. Sijainti on hyvä, sillä vitostietä pitkin kulkee paljon ohikulkuliikennettä. Vieraita käy 160 000 vuodessa. Vakituisesti töissä on 4 hlö ja sesonkiaikaan kesällä 30 hlö. Kenkävero työllistää paljon opiskelijoita ja se tarjoaa myös harjoittelupaikkoja mm. tarjoilija-, kokki-, siivoojaopiskelijoille. Vuoden tulos tehdään kesällä ja jouluna. Myymälässä myydään kotimaisen käsityön lisäksi lähiruokatuotteita ja kenkäverolla on oma tuotemerkki. Nämä tuotteet valmistutetaan alihankintana lähialueella. Myymälässä on myös D.O. Saimaa merkittyjä tuotteita.
Bistro Vilée Otava Food Factory voitti Vuoden lähiruokateko –palkinnon 2017. Yrityksen toimintoihin kuuluu mm. Bistro Vilee, joka on laadukas á la carte ravintola. Se tarjoaa puhtaita, 
sesonginmukaisia ja paikallisia makuja. Otava Food Factoryn osakkaina on paikallisia tuottajia, joiden tuotteita yritys käyttää. Yrittäjä on ollut vahvasti mukana määrittelemässä D.O. Saimaa merkin kriteerejä ja hänellä on vahva näkemys ruokamatkailun kehittämisestä. Suomella on paljon kehitettävää ruokamatkailun lisäämiseksi sekä kotimaisten että ulkomaisten vierailijoiden osalta.
D.O Saimaa on Saimaan alueen elintarvikkeille luotu merkki. Idea on lähtenyt ulkomailta, joissa juustoilla tai viineillä on tuotantoalueen ilmaiseva originaali-merkintä. Näin matkailijat löytävät helpommin paikallisia tuotteita. D.O. Saimaa –merkillä varustettuja elintarvikkeita myydään mm. Kenkäverossa. Merkki on luotu 2015, joten sen taival on aivan alussa. Merkkiä voi hakea Saimaan alueella, jos elintarvike täyttää vaaditut kriteerit. Valmisteilla on myös käsitöille suunnattu D.O Saimaa merkki.
Mikkelin kauppahalli on pieni ja sen ympärille on rakentunut kauppakeskus. Kauppahallissa myydään paikallisia tuotteita mm. lihaa, juustoja sekä vilja- ja leipomotuotteita.
Maatilamatkailu Kumpunen. Keskisuomalainen 400-vuotias luomutila, joka jalostaa omia myllytuotteita ja tarjoaa tilauksesta juhlapalveluita ja mökkivuokrausta. Lisäksi tehdään pienimuotoista kalanjalostusta. Pelloilla viljellään luomuna vehnää, ohraa, kauraa ja ruista, joiden myllyttäminen ja pakkaaminen on ulkoistettu. Vakinaista henkilökuntaa on vain isäntäpari. Kesällä asiakaspaikkoja on 150 ja talvella 70. Vuodessa vieraita käy n. 10 000, joista suurin osa tulee Keski-Suomen ulkopuolelta. Maatilan ulkorakennuksia on remontoitu matkailukäyttöön 2010 lähtien. Mökkejä vuokrataan Lomarenkaan ja Bokingin kautta. Keittiössä käytetään lähituotteita ja ruoka valmistetaan alusta asti itse käyttäen isoäidin reseptejä. Oman pellon viljoja hyödynnetään ruokapöydässä mahdollisimman paljon.